Historia

Kaarelan VPK   -   70 vuotta

Vuonna 1911 Kaarelassa syntyi ajatus oman sammutusryhmän perustamisesta.
Sammutusyksikölle saatiin Pitäjänmäen VPK:lta lainaksi yksimäntäinen käsivoimaruisku.

Kun Helsingin maalaiskunnalta vuonna 1912 oli turhaan anottu määrärahaa uuteen ruiskuun, järjestivät kaarelalaiset Malminkartanolla juhannusjuhlan, josta saaduilla tuloilla ja pienellä keräyksellä ostettiin uusi kaksimäntäinen käsivoimaruisku, kaksi suihkuputkea ja 40 metriä letkua.

Yleisen määräyksen mukaisesti oli kesäisin joka maalaistalossa pihalla täytettynä hevosella vedettävä vesitynnyri ja katolla vesitynnyri ja sanko. Hälytyssysteemin muodostivat kaksi kylän laidoilla sijaitsevaa hälytystorvea ja päähälyttimenä Malminkartanon vellikello.

Palokunnan päällikkönä toimi Kaarelassa asunut prokuristi Bernt Grönlund, joka oli Helsingin VPK:ssa joukkueenjohtaja. Varapäällikkö oli agronomi Leo Järnström Malminkartanosta. Palokunnan vahvuus lienee ollut 12 miestä.

Viiden ensimmäisen vuoden ajan palokunnan toiminta oli melko vilkasta, mutta sitten maailmantapahtumien vuoksi toiminta lamaantui. Vuonna 1926 yritettiin uudelleen saada miehiä liikkeelle, mutta silloin oli kalusto käyttökelvoton. Piti odottaa ainavuoteen 1948 asti, kunnes palokuntatoiminta saatiin uudelleen käyntiin Kaarelassa.

Sateisena elokuun 8. päivänä 1948 kokoontui 18 kyläläistä Gröndalin puuvajaan perustavaan kokoukseen, jossa tehtiin päätös Kaarelan VPK:n perustamisesta, hyväksyttiin säännöt ja valittiin johtokunta.
Palokunta rekisteröitiin 26.10.1948.

Alkuaikoina kalusto säilytettiin tilanomistaja Edvard Öbergin saunakamarissa. Hälytyksen sattuessa nostettiin kalusto ikkunan kautta auton lavalle. Se oli hankalaa, mutta intoa riitti.

Kalustovajan valmistuminen 1949

Vuoden 1949 vuosikokouksessa valittiin rakennustoimikunta järjestämään pienenkalustovajan rakentamista maanviljelijä Sven Sandströmin palokunnan käyttöönluovuttamalle tontille. Rakennuksen piirustukset laati rakennusmestari Lars Löfgren ja asemapiirroksen rakennusmestari Harry Peldan.

Huhtikuun 29. päivänä 1949 Helsinginmaalaiskunnan rakennuslautakunta myönsi rakennusluvan palokunnan sammutusvälinevajan rakentamista varten. Rakennuslupa myönnettiin 78 m³ ja 26 m² suuruiselle uudisrakennukselle. Rakennustyötä varten myönnettiin samalla seuraavat rakennusaineet: nauloja 30 kg, sementtiä 25 pp ja tiiliä 800 kpl.

Rakennuksen perustusta alettiin kaivaa kesäkuussa ja talvipakkasiin mennessä saatiin kalusto uuteen tarkoituksenmukaisempaan suojaan. Välittömästi alettiin suunnitella keskuslämmitettyä vahtimestarin asuntoa, jonka yhteyteen tulisi lämmin autotalli.

Palokunnantalon rakentaminen Palotielle

Vuoden 1952 vuosikokouksessa päätettiin rakentaa rakennusmestari Lars Löfgrenin piirtämä palokunnantalo.

Elokuussa palokunta osti Ford 99T V8 vuosimallia 1940 olevan kuorma-auton paloautoksi. Aluksi kuorma-autoa käytettiin sellaisenaan, mutta myöhemmin se muutettiin paloautoksi. Palokunta järjesti sisäasiainministeriön ja lääninhallituksen luvalla arvonnan paloauton hankinnan kustannusten kattamiseksi.
Arpajaisvoittona oli mm 7 kg:n porsas.

Palokunnantalon juhlallinen käyttöönotto oli 30. toukokuuta 1953, kun Helsingin maalaiskunnan ensimmäinen päätoiminen ja vakinainen palopäällikkö Yrjö Salkola tarkasti joukkueen ja ensimmäisen paloauton. Auto oli tosin vielä vailla kalustusta ja vahtimestarin asunto oli keskeneräinen. Vihkiäisjuhlissa esiintyi laulukvartetti. Autotalli uudelle paloautolle saatiin valmiiksi ennen talven tuloa ja vahtimestari pääsi muuttamaan asuntoonsa tammikuussa 1954. Hälyttämistä varten hankittiin sireeni, jota kokeiltiin joka lauantai.

Vakinaisen palokunnan perustaminen Vantaalle

1960 –luvun lopulla ja 1970 –luvun alussa Vantaa oli maamme tärkeintä asuntotuotantoaluetta.

Helsingin maalaiskunnan ensimmäinen aluerakentamiskohde oli Kaivoksela, jonka rakentaminen tapahtui entisen Sillbölen malmikaivoksen maisemiin vuosina 1961 – 1968. Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle vuonna 1962.
Kaivokselan ostoskeskus, joka oli aikoinaan pääkaupunkiseudun suurimpia, valmistui lopullisesti vuonna 1965.

Helsingin maalaiskunnan eli nykyinen Keski-Uudenmaan pelastuslaitos perustettiin 14.6.1960. Toiminta alkoi kymmenellä miehellä 1961. Sitä ennen palomiehet olivat koulutuksessa neljän kuukauden ajan.

Vuonna 1960 Kaarelan vpk sai käyttöönsä bensiinikäyttöisen umpikorisen miehistö- ja kalustoauton merkkiä Commer 1500 STW/2290-60. Autoon mahtui kuljettajan lisäksi viisi henkilöä.

Helsingin alueliitoksen johdosta Kaarelan kylä jakautui kahtia.
Kaarelan vpk solmi sammutussopimuksen sekä Helsingin maalaiskunnan että Helsingin kaupungin kanssa. Menettely tuntui luonnolliselta, koska haluttiin tarjota sammutusapua koko kylälle. Ilmeisesti Haagan paloaseman käyttöönoton johdosta sekä kunta-ajattelun vahvistumisen vuoksi Helsingin kaupunki irtisanoi sopimuksen 1963.

Vantaankosken paloasema aloitti toimintansa vuonna 1970

Paloaseman toiminnan aloittamisen seurauksena Kaarelan VPK:n hälytysten määrä väheni.
Muutoin 1970 –luvulla palokuntien toiminta laajeni.

Valtioneuvosto teki vuonna 1973 päätöksen pelastuspalvelun sisällyttämisestä palotoimeen. Pelastuspalvelulla tarkoitettiin kaikkia viranomaisten, vapaaehtoisten järjestöjen ja muiden yhteisöjen onnettomuus- ja tuhotilanteissa suorittamia toimia. Siihen sisällytettiin mm. räjähdysonnettomuudet, öljyvahingot, kaasu- ja nestekaasuvuodot sekä tulvat ja rankkasateet. Tämä asetti palokunnille uusia vaatimuksia niin koulutuksen, kaluston kuin toiminnan suhteen. Kelpoisuusehtojen tiukkeneminen lisäsi koulutustarpeita, kun operatiiviseen toimintaan ei voinut osallistua ilman tehtävän edellyttämää koulutusta. Vapaaehtoisissa palokunnissa pelastus- ja sammutustoimintaan kelpoisista muodostettiin hälytysosastoja.

Vuonna 1977 ostettiin Tapanilan vpk:lta Austin paloauto, joka oli käytössä 10 vuotta.

Vuonna 1987 ostettiin vuosimallia 1968 olevan bensiinikäyttöisen Ford F-600 Tuusulan VPK:lta. Henkilöluku kuljettajan lisäksi oli kuusi. Vesisäiliön tilavuus oli 2000 litraa. Uuden auton takia jouduttiin autotallin ovia leventämään ja korottamaan. Muutostyö tehtiin talkoilla kesän aikana.

Vuoden 1991 aikana Vantaan kaupunki siirtyi pääkaupunkiseudun kunnista viimeisenä uuden aluehälytyskeskuksen alaisuuteen. Samalla palokunnan hälytysjärjestelmä muuttui kokonaan hakulaitteilla toimivaksi ja puhelinhälytys poistettiin käytöstä. Palokunnan käyttöön hankittiin käytetty NMT –900.

Suomen Palomiesten liiton lakon aikaan 1997 palokunta piti yllä ”matalaa profiilia”. Turhia kokoontumisia paloasemalle pyrittiin välttämään ja palokunnan toiminta pidettiin normaalissa valmiudessa. Keskityttiin palokunnantalon kunnostukseen talkootyönä. Kerhohuone, autotalli, julkisivu ja torni remontoitiin ja maalattiin.

Uuden sammutusauton hankinta saatiin käyntiin. Kunniakkaasti palvellut Ford alkoi pikkuhiljaa sanoa sopimustaan irti. Autoa piti jatkuvasti huoltaa ja erityisesti pulmia oli jarrujen kanssa. Yhteistyö Vantaan pelastuslaitoksen kanssa uuden sammutusauton Volvo FL 6 (KU 261) hankkimiseksi saatettiin päätökseen 1999.


Ensimmäinen merkintä uuden paloauton ajopäiväkirjaan tehtiin 29.05.1999. Auton kalustoon hankittiin sähkövinssi, moottoriruisku ja aggregaatti. Kaluston siirto ja paikoilleen laitto Fordista Volvoon tehtiin pääasiassa jäsenistön talkootyönä.

Kissan pelastaminen puusta oli uuden paloauton ensimmäinen hälytystehtävä. Palokuntamme päällikkö Mika Juslin kiipesi puuhun noutamaan surkeasti naukuvan mirrin kiitollisille omistajilleen.

2000 -luku myrskyjä ja tulvia

Uudelle vuosituhannelle tyypillinen piirre on ollut yhä lisääntyneet myrskyvaurio- ja tulvantorjuntatehtävät. Esimerkiksi Janikan –päivän myrskyn kaatamien puiden raivaukseen osallistuttiin kolmen päivän ajan 16.–18.11.2001.

Keski-Uudenmaan aluepelastuslaitos perustettiin 2002. Hälytykset alkoivat tulla tekstiviesteinä hälytysosaston jäsenten omiin käsipuhelimiin. Vuoden suurin onnettomuus oli Myyrmannin kauppakeskukseen kohdistunut pommi-isku. Virve –käsiradiot tulivat sopimuspalokuntien käyttöön vuonna 2004. Saman vuoden aikana oli poikkeuksellisen isoja ja pitkäkestoisia hälytystehtäviä. Aikaa vievin tulipalo oli Keimolan entisellä moottoriradalla olleen rengasvaraston palo tammikuun paukkupakkasilla. Kytevien autonrengaskasojen sammuttamiseen ja jälkivartiointiin osallistuttiin kolmen vuorokauden aikana. Maaliskuussa paloi osittain Kaivokselan vanha ostoskeskus. Nikinmäessä maastopalon sammutus kesti 7,5 tuntia. Kesän poikkeuksellisen runsaiden sateiden jälkeen Vantaanjoen tulvaa torjuttiin pumppaamalla vettä Pirttirannatiellä yhtäjaksoisesti 14 tunnin ajan.

Vuoden 2005 aikana solmittiin uusi sammutussopimus Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Sopimuksen mukaan Kaarelan vpk on reservipalokunta, joka toimii ensisijaisesti Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta-alueella. Henkilöstöstä vähintään kolmella tulee olla yksikönjohtajan koulutus ja lisäksi sammutusmiehen koulutus yhdeksällä. Lähtövalmius arkisin klo 17.00 – 06.00 ja viikonloppuisin pitää olla sammutusauto vahvuudella 1+3 vähintään 45 minuutissa.

Vuoden 2006 kesän poikkeuksellisen kuivuus alkoi uhata virkistysalueiden luontoa. Jopa suuret puut olivat vaarassa kuolla kuivuuteen. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos järjesti 11.-13.8. tempauksen ”Kaste 2006”, jossa mahdollisimman suurella henkilöstö- ja kalustomäärällä toteutettiin lähinnä keskustojen viheralueiden ja tärkeimpien kulttuurikohteiden lähiympäristön kastelua. Lokakuussa Kaivokselan kirkon tuhopolton sammutukseen palokunta osallistui kahdeksan tunnin ajan.

Vuosi 2008 oli palokunnan kuudeskymmenes toimintavuosi.
Juhlavuoden kunniaksi ostettiin Siltakylän vpk:lta käytetty miehistönkuljetusauto Ford Transit.

Hankinnan mahdollisti Aktia pankilta saatu avustus.
Puheenjohtaja Kari Nieminen ajoi uudella autolla ensimmäisen keikan paloilmoitinlaite hälytyksessä.
Marraskuussa raivasimme myrskyvaurioita Kahluuniityntiellä, jossa puita oli kaatunut talojen katoille.

Vuonna 2010 tammi-helmikuun kovien pakkasten vuoksi tuli useita JVT –hälytyksiä runkovesiputkien rikkoutuessa.
Huhtikuussa torjuimme tulvaa kahtena päivänä Pirttirannassa. Elokuussa ukkosmyrskyn jäljitä raivattiin kaatuneita puita. Joulukuun kovassa pakkasessa suuri rakennuspalo Honkongin tavaratalossa työllisti palokuntia kolme vuorokautta yhteen menoon.

Vuonna 2011 hallitus nimesi palokunnan kunniajäseniksi palokunnan perustajajäsenen ja pitkäaikaisen päällikön Kurt Juslinin sekä pitkäaikaisen päällikön Leif Peldanin ja rahastonhoitajan Olof Skogmanin.
Sopimusta Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa jatkettiin joulukuussa.

Tavanomaisten sammutus- ja pelastustehtävien lisäksi palokunta erikoistui antamaan apua vahingontorjunta tehtävissä, eläinten pelastamisessa, tulvan torjunnassa, vesivahinkojen torjunnassa ja veden pumppauksessa.

Katriinan sairaalan öljyvuotoa torjuttiin huhtikuussa Vantaanjoessa vaikeissa olosuhteissa jäiden lähdön aikaan.
Tapanin-päivän myrskyn aikaan joulukuussa palokunta suoritti saman vuorokauden aikana 19 myrskyvaurio tehtävää.

Vuoden 2017 aikana hälytyksiä oli 48. Hälytyksistä 27 oli Kiira -myrskyn vahinkojen torjuntaa.
Täysperävaunullinen rekka ajautui elokuussa pientareelle Kehä III:lla ja vahinkojen korjaamiseen osallistuttiin 9 tunnin ajan. Maastopaloa Sipoonkorvessa sammutettiin toukokuussa.
Lassila & Tikanojan jätevaraston sammutustöihin osallistuttiin yhtäjaksoisesti 15 tuntia.

Nykyhetki ja tulevaisuus

Vuosi 2018 on palokunnan seitsemäskymmenes toimintavuosi.
Vantaan Aktiasäätiön (Aktiastiftelsen i Vanda) suosiollisella avustuksella pystyimme hankkimaan uuden Volkswagen Caravellen nuoriso-osaston ja miehistön käyttöön. Autoon (KU 267) asennettiin kesän aikana hälytyslaitteet, työvalot ja vetokoukku palokunnan jäsenten talkootyönä.


Pirteä seitsemänkymppinen Kaarelan vpk / Kårböle fbk odottaa mielenkiinnolla Uudenmaan pelastusliikelaitoksen perustamista. Kooltaan Uudenmaan pelastusliikelaitos olisi Pohjoismaiden suurin ja merkittävä vaikuttaja Suomen sisäisen turvallisuuden toimijana. Asukkaita uuden pelastusliikelaitoksen alueella on noin 1,6 miljoonaa.
Pelastusliikelaitos vastaa tulevaisuudessa yhteistyöstä sopimuspalokuntien (mm VPK:ien) kanssa, joiden merkitys on myös jatkossa erittäin tärkeä pelastustoimen kokonaisuudessa.

 

Palokunnasta löytyy paljon tekemistä eri-ikäisille sukupuoleen katsomatta. Tutustu tarkemmin eri osastojen toimintaan ja tule mukaan aloittamaan uusi harrastus. Joukossa pärjää ja on pärjännyt sekä suomeksi että ruotsiksi.

Lisätietoja löytyy osoitteesta www.kaarelanvpk.fi


Pentti Miettinen
yksikönjohtaja Kaarelan vpk